Valoteokset

Käytiin yhdessä läpi katsoen kaikkien valoteokset. Upeita on! Kuvia on paljon kun kuvasin kaikki yksitellen valaistuna muuten pimeässä huoneessa.
Tehtävänantona oli siis tehdä valoteos jossa käytetään joko metalliverkkoa tai paperinauhaa ja ainakin osittain pellavapaperimössöön dippaamista.

 

 

Kotitehtävät

Näitä piirtäessä en paljoa ajatellut, annoin vaan kynän viedä. :)

Tähän kasviaiheeseen tuli heti ensiksi mieleen paprikan leikkauskuvio. Se on jotenkin aina kiehtonut mieltäni. Aikanaan kun tein tilkkutöitä, tykkäsin tehdä kiemuraista vapaatikkausta ja viime talven kankaanpainantaharjoituksissa tein kiemuroita myös. Mutta koska Marimekolla on jo paprikakuvio mietin sitten jotain muuta.
Mieleen tuli tammenlehti. Niistä olen aina tykännyt ja tein joskus kauan sitten itselleni tammenlehtikuvioisen käyntikortinkin. Etsin netistä vähän mallia ja päädyin piirtämään tällaisen.

Valoteos

Syksyn ensimmäisenä aiheena oli valoteos. Siinä piti käyttää jollain tavalla pellavapaperimössödippausta. Pohjan sai tehdä joko metalliverkosta tai paperinarusta tai -nauhasta.

Ensimmäiseksi tehtiin vain kokeilutyö jossa tutustuttiin tekniikkaan. Tein korkean kartion pieniruutuisesta verkosta ja siihen metallilangasta tähden päähän. Sen jälkeen kartio "dipattiin" tai oikeamminkin sen päälle valutettiin vettä johon oli sekoitettu pellavapaperista liottamalla tehtyä massaa.
Tähän voi laittaa sisälle jouluvalot.

Sitten funtsin omaa valaisinideaa ja kävin kirpparilla tutkailemassa vaihtoehtoja. Mielessä oli että haluan jonkin seinälle laitettavan valaisinrungon, jonka päälle tekisin sitten verkosta varjostimen. Alunperin mielessä oli, että koko verkkojuttu olisi ylhäältä päin katsoen D:n muotoinen, eli sileä osa tulisi seinää vasten. Kirpparilöytöjen perusteella suunnitelmat kuitenkin hieman muuttui.

Löysin kaksi mielestäni melko sopivaa valaisinta. En osannut päättää kumpiko olisi parempi joten otin sitten molemmat. Mikä oli sinänsä hyvä idea, ehdin hyvin toteuttaa varjostimet molempiin. Toisessa oli kaareva lasinen varjostin joka oli kiinni vain kahdella ruuvilla reunoistaan.

Toisessa taas oli metallilankarunkoinen varjostin, jonka päällinen oli kankaalla päällystettyä varjostinmuovia. Molemmat siis lasten yölamppuja.

Mielessäni oli ensiksi että voisin toteuttaa jonkun varjokuvan sisältävän varjostimen, mutta kokeilussa totesin että ei tule kiva. Toinen idea oli sitten taivuttaa verkkoa haitariksi ja tehdä siitä kaareva varjostin lasivarjostimen tilalle. Tein siitä sitten pienen testipalan jossa kokeilin eri korkuisia taitoksia ja dippauksen niihin. 

Toiseen kehikkoon lähdin toteuttamaan varjostinta paperinauhasta. Pujottelin paperinauhaa ristiin rastiin. Ongelmia tässä vaiheessa aiheutti se, että kehikko painui hieman kasaan kun yritin saada paperinarua napakasti paikoilleen. Pujottelun jälkeen valutin paperimössövettä, paperinauhaan se tarttui yllättävän hyvin, paljon paremmin kuin metalliverkkoon.

Tästä tuli sitten kuivuneena melko mukavan näköistä pintaa. Tykkään!

 

Ja valaisin näytti valmiina seinälle laitettuna tällaiselta.

Toista varjostinta varten mittailin tarvittavan metalliverkon palan kokoa. Totesin että haluan korkeutta hieman enemmän kuin alkuperäisessä lasivarjostimessa. Leikkasin sitten pienisilmäisestä verkosta 30 cm pitkän palasen, arvelin että verkon leveys olisi riittävä.

Taittelin verkkoa haitarilaskoksille pöydänreunaa vasten. Ihan tasan verkon leveys ei mennyt vaan jouduin sitten lopusta leikkaamaan parin sentin siivun pois. Taiteltuna verkko vedätti jotenkin kummallisesti vinoon, enkä saanut sitä yrityksistä huolimatta suoristettua.

Valutin verkon päälle sitten paperimössövettä ja se tarttui ihan kivasti. Laskosten pohjiin ehkä vähän turhankin paksusti. 

 

Tämä varjostin oli melko helppo kiinnittää paikalleen ruuveihin pallomuttereiden avulla. Halusin että lamppu sijoittuu varjostimen keskelle ja laitoin varjostimen siis hieman valaisinrungon keskikohtaa ylemmäs.

 

Valoilmiö

Näpin kesätehtävä
- tarkkaile valoa ja valaistusta
- kuvaa valoa aamulla, päivällä, illalla, yöllä, luonnon- ja keinovaloa, heijastuksia...
- valitse 3 mielestäsi onnistuneinta kuvaa ja kirjoita omia ajatuksiasi valosta

Alkukesästä ei tullut kovin paljon kuvattua, silloin tuntui että on koko kesä vielä aikaa. Satunnaisissa kuvauksissa pidin kuitenkin tämän ajatuksen mielessä, mutta pelkästään valoa en lähtenyt kuvaamaan vaan kaikki valitsemani kuvat tulivat oikeastaan puolivahingossa muiden kuvausten yhteydessä.
Pitkin kesää tiputtelin siis teemaan sopivia kuvia kansioon ja lopulta niistä olikin todella vaikeaa valita nämä kolme kuvaa.

Tämä ensimmäinen kuva oli selkeä ykkönen ja oikeastaan kaikki muut jäivätkin tämän varjoon. Tämän otin jo kesäkuun alussa eli tämä oli myös ihan ensimmäisiä kuvia joissa teema oli mielessäkin. Tilanne oli ainutlaatuinen, pääsin ensimmäistä kertaa näkemään ja kuvaamaan varsan syntymän. Sattui olemaan aurinkoinen ilta ja aurinko paistoi takana näkyvistä ikkunoista sisään saakka. Varsa näki siis ensimmäistä kertaa päivänvalon.

Vaikka päätin että minähän en sitten mitään auringonlaskukuvia ota enkä tähän sellaista ainakaan valitse, niin silti valinta lopulta osui myös tähänkin kuvaan. Tämäkin otettu alkukesästä kun olin kaverin kanssa matkalla etelään, pysähdyimme jossakin tauolle. Kello oli noin 23 aikaan illalla ja kamera oli pakko kaivaa esiin kun taivas oli niin huikean värinen. Kuvassa ei sinänsä nyt oikein mitään taiteellisuutta ole, mutta tähän tuli mukaan myös tuo keinovalo autosta.

Tämä on ainut kännykällä otettu kuva. Valitettavasti kadotin vahingossa sen alkuperäisen kuvan puhelimesta, mutta tämä facebookkiin lataamani pienennetty kuva oli siellä tallessa. Tässä oli ennen kaikkea hauska tilanne, kun kissa makasi tallin ikkunalla ja talo heijastui hienosti ikkunasta. Kuvaan tuli myös suorempaa auringonvaloa, joka näkyy kissan takana tallin sisäseinässä. En oikein tiedä miten ihmeessä tuo heijastuskuva näkyy noinkin selvänä. Johtuu ehkä siitä että ikkuna ei ole lasia vaan pleksimuovia.

Oivallus kotitehtävä

Kevään aikana meillä oli kotitehtävänä seuraava:

"Ideoi jollekin esineelle/esineille uusi merkitys (tai käyttötarkoitus) ja toteuta se. Älä tyydy ensimmäiseen ideaasi vaan mieti useampia vaihtoehtoja, joista valitset itseäsi kiinnostavan. Esittele ideasi ja tuotoksesi ryhmälle."

Mullahan tuli tietysti mieleen heti paljonkin juttuja joita olen jo toteuttanut. Esim.

• Lapsen kumppareista kynäpurkit
• Kukkapurkista kauhakuppi
• Kissanruokapusseista kassi
• T-paidan pipo

Ideoita:

• Vanhasta ikkunasta liitutaulu tai taulunkehys
• Jostain vanhasta pyöreästä esineestä kellotaulu

Toteutukseen päätyi sitten kuitenkin lopulta tällainen tuikkuteline vanhoista poninkengistä. Idea ei ole oma, vaan löysin mallin Pinterestistä.

Pinterestistä keräsin runsaasti ideakuvia mitä näistä vanhoista kengistä voisi tehdä. Hain vanhoja kenkiä tallilta jo muutama vuosi sitten ja siitä lähtien ne ovat odottaneet inspiraatiota. Lähinnähän siinä on tökännyt se, että piti opetella hitsaamaan. Yhden oppitunnin verran sitä sitten kokeilin alkuvuodesta, ennen kuin tämän työn sain aikaiseksi. Isäntä oli toki apuna mutta itse hitsasin. Oli se jännää puuhaa, kädet tärisi ja hengitystä piti pidättää! :)
Lopputulokseen olen tosi tyytyväinen ja nyt pää pursuaa lisää ideoita ja kenkiäkin jo hankin lisää.

Inspiraatioita:
Hevosenkenkäjuttuja
Steampunk-valaisimia

Mosaiikkia

Kevään viimeisenä aiheena oli mosaiikkityöt. Etukäteen en ollut kovinkaan ihastunut aiheesta, en ole koskaan aiemmin mosaiikkitöitä tehnyt. Enkä ihan tässä ensimmäisen harjoitustyön aikanakaan vielä aiheeseen ihastunut.
Ensiksi tehtiin siis joku pieni ja helppo tasotyö. Halusin tehdä sydämen muotoisen pannunalustan, sahasin pohjalevyn kotona hiihtolomaviikolla.
Mosaiikkejahan oli tosi paljon valittavaksi. Päädyin kuitenkin valitsemaan keittiöön sopivaa sinistä ja valkoista. Siniset pienet neliöt käytin siltään reunustamiseen, isompia luonnonvalkoisia neliötä leikkasin pienemmiksi, yhden palasen aina neljäksi.
Tämä työ oli aika nopea tehdä, kun mosaiikit sai vaan suoraan liimata pohjalle ja sitten vaan myöhemmin tehtiin saumaus.
Sinänsä tämä harjoitustyö oli tarpeellinen, tässä opin ainakin sen että pienen tilan täyttäminen ei ole kovin helppoa, siis tuon sinisen rinkulan sisusta. Tämä toteamus vaikutti myös varsinaisen työni suunnittelemisessa.

Mosaiikkipaloja pengastaessa ihastuin kuitenkin pyöreäreunaisiin soft glass -paloihin. Olisin tietysti halunnut ihan pinkkiä, mutta sitä lähinnä saatavilla oleva väri oli tämä punainen. Näissä oli monia muotoa, erilaisia kolmioita ja kahta kokoa neliöitä. Näiden lisäksi halusin työhöni myös hiukan lasipintaisia paloja. Ne oli pieniä neliöitä jotka leikkasin sitten keskeltä kahtia suorakaiteiksi.




Aiheena meillä oli puutarhaan tuleva mosaiikilla päällystetty veistos, jonka runko tehtäisiin kanaverkosta muotoilemalla. Aika nopeasti minulle tuli idea ripustettavasta, pulleasta sydämestä, jonka päällystäisin noilla punaisilla soft glass -paloilla.
Ihan ensiksi siis piirsin paperiin muotoa jonka mukaan leikkasin palat kanaverkosta. Muotoilin paloja hiukan pulleiksi ja kiinnitin ne reunoistaan vastakkain, niin että väliin tuli sanomalehtiä pitämään muoto pulleana.
Ylös ripustuslenkiksi laitoin ruuvisokan.

Seuraavan työvaiheen unohdin valitettavasti kuvata. Siinä kanaverkko päällystettiin kipsinauhalla. Kipsinauha on siis samaa jota käytetään ihmisten kipsaamiseen; se kastellaan vedessä ja asetellaan paikalleen ja se kuivuu aika nopeasti.
Kipsinauhan päälle laitettiin seuraavalla kerralla tasoitetta, sillä peitettiin koko pinta ja pyrittiin saamaan alta kuultavat kanaverkon kohoumat piiloon.

Sen kuivuttua saikin aloittaa mosaiikkien kiinnittämisen. Päädyin tekemään peilipalasista reunan ympäri kiertävän kapean nauhan. Peilipalat liimattiin tavallisella liimalla, ettei niiden peilipinta vahingoitu ajan saatossa.

Sitten päästiinkin oikein itse asiaan, tämä oli mielestäni se kaikista mukavin työvaihe.  Tykästyin kovasti näihin pyöreäreunaisiin paloihin ja tässä vaiheessa suhtautumiseni koko mosaiikkityöhön muuttui. Tämähän oli tosi mukavaa, ihan kuin palapelin kokoamista. Näitä pyöreäreunaisia kun ei siis voi pilkkoa palasiksi, vaan aina pitää vain etsiä juuri sopivat palat.
Tätä tein yhden puolen kerrallaan ja ensimmäisen puolen valmiiksi saatuani ei olisi millään malttanut jättää työtä kuivumaan seuraavaa kertaa varten.

Viimeisenä työvaiheena olikin sitten sumalaastin levittäminen. Tämä oli myös ihan mukava työvaihe. Työn ulkonäkö muuttui tässä yllättävän paljon. Laastia siis vaan levitettiin ja paineltiin saumoihin ja hetken kuivahtamisen jälkeen kiillotettiin laastit pois mosaiikkien pinnoilta.

Täytyy sanoa että lopputulokseen olen sitten erittäin tyytyväinen! Tämä todellakin ihastutti minut mosaiikkitöihin ja saa nähdä jospa joskus teen vielä jotain muutakin. Lähinnä nyt mieleen tuli jonkin pöytätason päällystäminen. Ja ehdottomasti noilla soft glass -paloilla!

Veistoksenhan oli tarkoitus tulla puutarhaan, mutta meillä ei ole puutarhaa ja talon räystääseen ripustaminenkaan ei oikein ollut vaihtoehto. Siksi sydän päätyikin ainakin tässä vaiheessa tallin seinälle, siellä oli sopivasti valmiina tuollainen lyhdynkannatin johon sen nyt laitoin. Voi olla että paikka vielä vaihtuukin jonnekin muualle, mutta olkoot nyt tässä. En suunnitteluvaiheessa hoksannut sitä, että jos sydämen ripustaa jonnekin ulos seinälle, se todennäköisesti heiluu tuulessa ja voi hakkautua rikki jos vieressä on seinä.