Rautalankaa

Kevään viimeiseksi työksi ennen koronaa jäi punontaharjoitus rautalangasta. Tehtiin tällainen vati jonka otin sitten viimeisteltäväksi kotiin. Tämä oli ihan hauska tehdä, mutta ei ollut ihan helppo vaan välillä joutui vähän purkamaankin. Malli on siitä kiva, että tämä tehdään ensiksi tasona ja sitten kulhoa voi syventää tai madaltaa miten haluaa ja jos tarvitsee säilyttää niin voi painaa takaisin tasoksi.

Kotitöitä

Meillä oli kotitehtävänä askarrella paperikassit ja koristella ne miten haluaa. Koko oli vapaa, mutta materiaalina oli paksu ruskea paperi. Otin mallia valmiista paperikassista ja tein kaksi muuten samanlaista kassia, mutta koristelin ne eri tavalla.
Käytin koristeluun akryylivärejä ja painoin kirjaimia ja numeroita vanhoilla kirjapainon puukirjasimilla. Nämä kirjasimet on olleet mulla jo vuosikausia, mutta nyt vasta ensimmäistä kertaa käytin niitä näin. Kollaaseja olen niistä kyllä joskus aiemmin tehnyt.
Tein kahvat valkoisesta ja mustasta narusta ja niitä varten kiinnitin sirkkarenkaat vahvistamaan reikiä. Tämä oli ihan mukava pieni kotityö eikä aiheuttanut kauheasti päänvaivaa kun sain heti tämän idean.

Korona-aika keskeytti käsityökoulun keväällä ja pääsiäisen aikoihin tuli kotitehtäväksi kranssin tekeminen. Minun kranssista tuli hyvin yksinkertainen, vain yksi pitkä pajunoksa ja koristeeksi käpyinen lehtikuusenoksa. Yritin mallailla mukaan myös höyhentä, mutta jotenkin se ei vaan sopinut niin jätin sen pois.

Laitanpa tähän mukaan myös sinänsä käsityökouluun liittymättömän työn. Tein syksyllä tiskirättien painatusta varten heppaleimasimen ja käytin sitä sitten kotonakin. Löysin syksyllä Seinäjoen käsityömessuilta kivoja värejä ja tiskirättejä ja näitä tulikin tehtyä sitten jonkin verran.

Harjansidonta

Alkuvuoden aiheena oli harjansidonta. Se oli ennestään täysin vieras asia minulle, mutta innostuin siitä kovasti.
Aluksi tehtiin harjoitustyö, jossa oli valmiiksi sahattu koivuinen selkä. Vaihtoehtoina oli pyöreä ja salmiakin muotoinen ja valitsin salmiakin. Sitten piirrettiin paperille suunnitelma mille kohtaa selkään porataa reijät joihin harjasniput kiinnitetään. Niiden merkitseminen tehtiin paperin läpi pistelemällä. Sitten reijät porattiin ensiksi selän puolelta 3 mm poralla ja sitten toiselta puolelta kartioporanterällä, jolloin reijistä saatiin kartion muotoisia. Poraamisen jälkeen hiottiin puukappale hyväksi ja sitten käsiteltiin se haluamansa väriseksi. Itse käytin tummaa saunavahaa.

 Seuraavalla kerralla alettiin sitten kiinnittää harjaksia. Niistä oli kaksi vaihtoehtoa ja valitsin jäykemmät, muistaakseni tämä oli jotain kasvikuitua. Toinen vaihtoehto oli pehmeämpää, muistaakseni naudan karvaa ja siinä oli tekokuitua mukana. Harjasnippujen lajittelu sopiviin saman kokoisiin nippuihin ei ollut helppoa. Harjasnippujen kiinnitykseen käytettiin ohutta rautalankaa. Niput kiinnitettiin siis kaksinkerroin ja vedettiin nipun keskikohta reikään metallilangasta vetämällä. Mutta liian kovaakaan ei saanut vetää, koska metallilanka katkesi herkästi. Tule sekin koettua. Sitten piti vain tehdä päättely ja uusi aloitus kuten ihan alussa tehtiin.

 Valmiissa harjassa rautalanka näkyy selässä ja siitä voisi siis tehdä mieleisensä kuvion kun suunnittelee missä järjestyksessä harjakset kiinnittää.

Harjasniput ei tietenkään menneet ihan tasan kun käsin laitettiin, joten harja viimeisteltiin leikkaamalla harjakset suurin piirten tasaiseksi.

Sitten se varsinainen työ, siinä pitikin suunnitella kaikki itse. Sekä selkämateriaali, sen muoto, harjakset, harjan käyttötarkoitus jne.
Koska minulla on varastossa korujen teosta ylijääneitä hevosenjouhia, halusin kokeilla miten harjan teko onnistuisi niistä. Halusin jotain hyvin luonnollista materiaalia seläksi ja niin päädyin etsimään puuladosta sopivaa aihiota. Tarkoituksena oli tehdä kapea yksirivinen käsiharja, jolla voisi pyyhkiä pölyjä.
Koska koin ongelmalliseksi harjoitustyössä saada porattua akkuporakoneella reijät toisiinsa nähden suoraan, tein varsinaiseen työhön ne kapeat aloitusporaukset kotona pylväsporakoneella. Kiinnitin kalikan ruuvilla alla olevaan tukilautaan niin sain sen varmasti pysymään koko ajan samassa kulmassa poraan nähden. Kartioporanterää minulla ei ollut ja siksi ne toiset poraukset tein Ourassa. Mutta kun niitä varten oli jo ensimmäiset reijät valmiina, oli niiden kohdistaminen helpompaa.

Tein ensiksi kaksi harjaa joissa testailin vähän sopivaa harjaksien etäisyyttä. Varreton harja on sentin väleillä ja se oli liian tiheä. Parista kohtaa reikien väli murtui ja reijät tavallaan yhdistyivät. Toisessa laitoin väleiksi 13 mm ja se olikin hyvä. Varsiharjan varteen tein vielä reijän ripustuslenkkiä varten. Lenkin tein ohuesta nahkanauhasta. Tästä varsiharjasta tuli se kaikken parhain harja, olen siihen todella tyytyväinen.

Koska minulla vielä riitti jouhia ja puuladosta löytyi lisää sopivia kalikoita, menin vielä Ouraan tekemään kaksi harjaa lisää. Tein vähän pienemmän varsiharjan lyhyemmillä jouhilla ja toisen melkein samanlaisen kuin ensimmäinenkin. Vaikka jouhet sinänsä oli samanlaiset, niiden pituus vaikuttaa harjan lopulliseen jäykkyyteen. Lyhyemmät harjakset tuntuu jäykemmältä kuin pidemmät. Jouhia käsitellessäkin oli hiukan oppimista, ne olivat pehmeämpiä ja liukkaampia kuin harjoitustyössä käyttämäni harjakset. Mutta toisaalta tykkäsin kovasti niiden tunnusta käsissä.

Tässä vielä nämä kaikki varsiharjat tallin pöydällä kuvattuna. Tallissa nämä onkin jo olleet käytössä, siellä kun on kaikkialle leijuvaa turvepölyä niin harjalla on hyvä sipaista tasoja puhtaaksi.