perjantai 17. marraskuuta 2017

Istuinalusta

Ouran syyskauden kursseista sai taas valita vapaavalintaisiin opintoihin jotain. Mitään must-juttua niissä ei nyt ollut, mutta huovutus kiinnostaa aina joten valitsin istuinalustan huovutuksen. Malleja oli pyöreä tai neliön muotoinen, valitsin pyöreän kun arvelin siitä tulevan kiva ompelupöydän tuoliini.
Tähän huopatyöhön laitettiin sisälle kierrätyshuovasta leikattu pala jonka päälle villat sitten ensiksi kiinnitettiin neulaamalla ja sitten vasta vesihuovutettiin normaalisti rullaillen bambuverhon sisällä.
Käytin tässä omia huovutusvillojani joita on vielä runsaasti varastossa. Alunperin halusin koko työstä harmaan, mutta koska näytti siltä ettei harmaat villani riittäisi, päätin tehdä toisen puolen mustasta. Kuvioiksi laitoin molemmin puolin spiraalit hahtuvasta.
Tässä villat on naputeltu huovutusneulalla kiinni ja ovat valmiin vesihuovuttamiseen. Työ oli tässä vaiheessa halkaisijaltaan noin 50 cm.
Ja tässä istuinalusta valmiina. Välissä olevan huovan ansiosta muoto pysyi hyvin ja työstä tuli tasainen ja tukeva. Tykkään erityisestä tällä harmaalla puolella tuosta spiraalikuviosta.
Tällä mustalla taustapuolella tykkään tuosta värin vaihtumisesta reunassa, se näyttää nyt valmiissa työssä kauniimmalta kuin mitä se oli neulahuovutuksen jälkeen.

Kirjonta

Syksyn ensimmäisenä aiheena oli kirjonta. Tehtävänä oli suunnitella ja valmistaa kuntonakuvioitu sisustus- tai käyttöesine, jonka teemana olisi Minun Suomeni. Kirjontatekniikan ja materiaalit sai valita vapaasti.
Innoituksena oli uudenlaiset kirjontamateriaalit, joihin tutustuttiin kesätehtävässä.

Tässä omia ensimmäisiä ideoita kirjontamateriaaleista:
- raastinrauta
- vanha sahanterä johon poraamalla reijät kirjontaa varten
- vanhaa lautaa johon poralla reikiä
- metallilankaa
- muovipinnoitettua ohutta sähkölankaa

Ja ensimmäisiä ideoita kirjonnan sisällöstä:
- kirjoitusta ristipistoilla tai suorilla pistoilla
- tallin nimi ristipistoilla vanhaan sahanterään
- sydän
- Suomen lippu
- sulan muotoiset pistot

Suunnitelmat vanhasta sahanterästä jäivät siihen kun epäilin että reikien poraaminen siihen olisi liian työlästä. Katselin ympärilleni ja aloin näkemään joka paikassa reijitettyjä pintoja; ilmastointiaukoissa, aidoissa, auton kaiuttimenritilöissä.
Aloin työstää mielessäni sitten kahta erilaista projektia, toista johon käyttäisin valmista reijitettyä pintaa eli kaiuttimen ritilää ja toista jossa poraisin reijät itse metalliin. Kaiuttimen ritilää ei sitten ihan niin helposti löytynytkään, eikä oikein muutakaan pintaa jossa reijät eivät olisi suorassa rivissä vaan pyöreät reijät samoin kuin hunajakennokuviossa olisi. Olisin halunnut noin 0,5 cm reijityksellä olevan ritilän. Vanhassa autossa oli todella pienireikäinen ritilä ja siihen harjoittelin pistoja. Tarkoituksena oli tehdä kukkaa joka kuvastaisi luontoa ja materiaalina pellavalanka. Tämä ritilä osoittautui kuitenkin liian pienireikäiseksi eikä suunnitelma oikein toiminut.
Tilasin sitten jostain nettikaupasta suuremman ritilän, mutta se olikin sitten jo liian suuri. Kokeilin siihen materiaaliksi paksumpaa narua ja kukkakuviota, mutta ei vaan toiminut. Kokeilin myös harmaata matonkudetta kukkakuvioksi, mutta ei toiminut sekään. Lopulta aloin miettiä millaisia pistoja voisi tehdä vaan täysin pohjan ehdoilla ja niin päädyin pitkiin pistoihin joista muodostui kuusia ja siten pysyttiin alkuperäisessä luonto-teemassa.







Toinen suunnittelemani työ oli alusta lähtien se tärkeämpi ja henkilökohtaisempi, mutta koska siihen tulisi hyvin vähän varsinaisia kirjontapistoja, tein tuon ensimmäisenkin työn.
Halusin siis toteuttaa jotenkin sitä alkuperäistä ideaani metallille poraamisesta ja vanhan materiaalin uudelleenkäytöstä. Minun Suomeni -teemasta ensimmäisinä listallani olivat vapaus ja naisten oikeudet ja mielestäni hevosenkenkä kuvastaa niitä molempia. Vapaus sinänsä yhdistetään usein hevoseen, mutta katson hevosenkengän kuvastavan Suomessa myös naisten oikeuksia. Suomessa valtaosa ratsuista ja poneista on naisten omistuksessa, toisin kuin monissa muissa maissa. Suomessa naisen on mahdollista valita elämänsä sisällöksi hevoset esim. äitiyden sijasta, sellaista vapautta ei ole edes kaikkialla länsimaissa.

Valitsin ensiksi käytetyistä hevosenkengistä sopivan kokoisen ja muotoisen, käsittelin siitä pois ruosteet sitruunahapossa liottamalla. Mieheni auttoi ja leikkasi kengästä pois varvaskäänteen, niin että kengän takapuolesta tuli tasainen.
Suunnittelin työtä paperille piirtäen ja tein siitä harjoituskappaleen paksulle pahville. Halusin käyttää metallilankaa ja sen käyttäytyminen oli hiukan arvoitus. Mietin että tuleeko tuohon keskikohtaan liian paksusti lankoja päällekkäin ja siksi tämä harjoituskappaleen tekeminen oli hyödyllistä.


Totesin suunnitelmani toimivaksi ja niin merkkasin reikien paikat tussilla hevosenkenkään ja iskin niihin vielä vasaralla ja teräväpäisellä metallipuikolla pienet kolot. Käytin 3 mm poranterää ja se ei meinannut pysyä paikallaan pylväsporakoneen istukassa. Muutenkin poraaminen oli aika tuskaista, poranterä jumitti usein vaikka laitoin siihen vähän väliä öljyä. Hevosenkenkä oli yllättävän paksu ja kova materiaali porattavaksi.
Reikiä tuli 26 kpl ja ne ovat noin sentin päässä toisistaan. Alla olevan kuvan ottamisen jälkeen porasin vielä isommalla poranterällä ja akkuporakoneella reikiä hiukan, niin että sain niiden reunoista kauniimman näköiset.
Metallilangaksi halusin Suomi-teemaan liittyen valita siniseksi pinnoitetun alumiinilangan. Löysin sitä jostain nettikaupasta googlettamalla eikä se ollut kallistakaan. Alumiinilanka oli kevyttä ja taipuisaa, mutta sen pujottelussa metallin läpi piti olla varovainen kun sininen pinnoita tahtoi kulua pois.
Mietin myös jonkin valkoisen yksityiskohdan lisäämistä työhön. Harkinnassa oli puu- tai lasihelmien lisääminen joko ihan tuohon metallilankaan tai erikseen kengässä oleviin uriin. Päädyin kuitenkin jättämään ne pois.
Tässä valmis työ, olen siihen oikein tyytyväinen. Erityisesti tykkään tuon keskelle muodostuneen ristikon kauneudesta.
 Ja tässä työ taustapuolelta.