keskiviikko 14. maaliskuuta 2018

Väripalat

Tehtävä:
Suunnittele ja valmista vapaavalintainen tuote mikrovärjätyistä kangaspaloista palatekniikalla. Yhdistä tuotteeseen yhtä tai useampaa erityistekniikkaa; kankaanpainantaa, kuvansiirtoa, kirjontaa.
Tekniikat:
- kankaan mikrovärjäys
- ompelu; soveltaen tilkkutyötekniikoita
- kirjonta
- kuvansiirto; silitettävä siirtokuvapaperi
- kankaanpainanta
Materiaalit:
- valkoinen puuvillakangas, valkoinen ja pellavanvärinen pellavakangas
Ensiksi tutustuttiin kankaiden mikrovärjäykseen. Tehtiin testipaloja sekä yksivärisistä että kirjovärjäyksistä. 
 

 



Ensimmäiset ideat tilkkutyöstä olivat patalappu jossa konekirjontaa, kirjottu perhonen tai poni, applikoitu Polle, pussukka, tilkkumaalausta.
Sitten tuli mieleen että yksivärisistä onnistuisi mukavasti seminole-tilkkutyö ja valitsin siksi kankaiksi valkoiset puuvillakankaat ja niihin väreiksi pinkin, violetin, turkoosin ja keltaisen. Eli mahdollisimman kirkkaita värejä.
Keräsin Pinterestiin inspiraatioksi jotain seminole-tilkkutöitä: https://fi.pinterest.com/ponitati/seminole/ 

Suunnittelin että tekisin vetoketjullisen penaalin farkkukankaasta ja ompelisin siihen päälle seminolekaitaleen. Kankaita arvioin tarvitsevani noin 25x50 cm kokoiset palat kutakin. Kangaspala painoi noin 20 grammaa ja sen mukaan laskin tarvittavat värimäärät kuhunkin värjäykseen.

Koristeiksi suunnittelin koukkunauhoja ja tarkoitus oli myös tehdä konekirjonnalla omat nimikirjaimet penaalin taustapuolelle. Vetoketjuista ensimmäinen vaihtoehto oli vaaleansininen, mutta päädyin kuitenkin keltaiseen koska löysin samaa keltaista koukkunauhaakin ja itse tilkkutyössä keltainen väri tulisi vähiten esiin.
 
Seminole-tilkkutyöt eivät ole niin vaikeita miltä ensisilmäyksellä näyttävät, vaan ne ommellaan ensiksi pitkistä kaitaleista ja leikataan sitten vasta pienemmiksi ja ommellaan uudelleen yhteen.

Suunnittelun tässä vaiheessa päätin lisätä väliin vielä keltaisia kaitaleita niin että sain tilkkutyöstä leveämmän ja jätin koko farkkukankaan pois ja laitoin sen sijaan työhön keltaisesta kankaasta vuorin.

Ompelin konekirjonnalla nimikirjaimeni yhteen siniseen tilkkuun. Tarkoitus oli että valmiissa työssä vetoketjun vedin olisi vasemmassa reunassa. Jotenkin sitten viimeisiä saumoja ommellessa onnistuin taittelemaan penaalin väärin ja hups vaan, vetoketju onkin toisin päin ja taustapuolelle tekemäni kirjonta oli ylösalaisin. En sitten jaksanut purkaa enää saumoja, vaan päädyin ratkomaan kirjonnan vain päältä päin.
Lopputuloksesta tuli ihan kiva ja olen tätä penaalia jo käyttänytkin.


Kun sitten tässä työssä ei varsinaisesti tullut mitään muuta tekniikkaa (ellei koukkunauhaa lasketa jotenkin kirjonnaksi), niin päätin tehdä jämäpaloista vielä toisenkin työn. Suunnittelin kirjankannet varastoista löytyneestä pellavakankaasta ja siihen kaksipuoleisella liimaharsolla kiinnittyvät applikaatiot. Tein applikaatiokuviot ensiksi tietokoneella, tulostin peilikuvana paperille ja piirsin sitten läpi kaksipuoleisen liimaharson suojapaperiin. Sitten silitin liimaharsot kankaille, leikkasin piirroksia pitkin ja silitin ne kiinni pellavakankaaseen.

Ompelin sitten applikaatioiden reunat blanket stitch -ompeleella liukuvärjätyillä konekirjontalangoilla. Valitsin nuo applikaatioidet värit siksi violetin ja keltaisen, että lankavarastosta löytyi juuri niihin sopivat langat.
Sitten ompelin pellavakankaan kirjan kansiin sopiviksi ja pujotin kirjan paikalleen. Kirja istui napakasti ja olen oikein tyytyväinen tähän.
 

Halusin kuitenkin kokeilla myös valokuvansiirtoa kankaalle. Olen tätä joskus kauan sitten tehnytkin ja siitä oli jäänyt varastoon tuota siirtokalvoa. Koska farkkukangas jäi yli ensimmäisestä työstä, päätin tehdä siitä samanlaisen penaalin kuin alunperin oli tarkoituskin ja käyttää siihen alunperin suunnittelemani vaaleansinisen vetoketjun.
Ensiksi käsittelin kuvan tietokoneella sopivan kokoiseksi ja käänsin peilikuvaksi. Tein kuvaa heti kaksi kappaletta kun mahtuivat hyvin paperille vierekkäin. Olisi sitten mokailuvaraakin. ;) Kuva piti tulostaa mustesuihkutulostimella.
Silitin kuvan valkoiselle puuvillakankaalle ja siirto onnistui oikein hyvin. Kiinnitin kuvan farkkukankaalle kaksipuoleisella liimaharsolla, tässä vaiheessa piti olla tarkkana että kuvan päällä käytti koko ajan leivinpaperia ettei kuva vahingoittunut.
Löysin kaupasta vetoketjun väriin sopivaa pitsiä ja päätin että reunustan kuvan sillä. Kuvan reunat siis kiinnittyivät samalla ompeleella kuin pitsikin, kapealla siksakilla. Pitsin päädyt kohdistuivat ihan sattumalta täydellisesti. Ompelin päätöskohdasta ne hiukan päällekkäin. Kulmista pitsi pyrki nousemaan ylös ja ompelin niihinkin sitten muutaman piston päälle että kiinnittyivät. Tähänkin työhön olen oikein tyytyväinen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti